Yksinyrittäjyys 2025

Koronan jälkeen yrittäjyys virkosi. Vuonna 2021 Suomessa oli jo enemmän yrittäjiä kuin ennen pandemiaa – ja erityisesti yksinyrittäjien määrä kasvoi. Moni otti käyttöön uusia kanavia, teki digiloikan, rakensi verkkokurssin tai siirtyi kivijalasta verkkoon. Palvelualatkin – ne, joita kriisi kuritti pahimmin – alkoivat hiljalleen nousta.

2022 alkoi vahvasti, mutta pikkuhiljaa pienyrittäjyyteen kohdistuvat haasteet kasvoivat: Venäjän hyökkäyssota, inflaatio ja nousevat kustannukset alkoivat purra. Yrityksiä perustettiin vielä runsaasti, mutta samalla yhä useampi laittoi pillit pussiin.

Erityisesti naisvaltaiset alat, kuten koulutus ja hyvinvointi, kärsivät rajusti. Usein myös siksi, että monen yrityksen puskurit oli jo käytetty aiemmin selviytymiseen.

Kun pandemia pakotti digiloikkaan selviytyivät ne, jotka ehtivät ja kykenivät loikkaan mukaan. Verkkokaupat, valmennukset ja e-kirjat löysivät tekijänsä - ja yleisönsä.

Vuodesta 2023 lähtien tekoäly nousi uudeksi peluriksi: ChatGPT, kuvageneraattorit ja automatisoitu sisällöntuotanto auttoivat yksinyrittäjiä tekemään enemmän yksin. Samalla syntyi uusi kuilu: vain murto-osa mikroyrityksistä otti teknologian oikeasti haltuun.

Onko pienyrittäjä vaikeuksissa 2025? Edeltävänä vuonna 2024 yrittäjien osuus kaikista työllisistä laski hieman. Naisyrittäjyys jatkoi laskuaan, ja työnantajayritysten määrä romahti.

Yhä useampi toimii nyt yksin, toiminimellä tai kevytyrittäjänä. Vain harva uskalsi kasvaa tai palkata.

Samalla ne, jotka pystyivät rakentamaan verkkoon liiketoimintaa vetävät kaulaa kilpailijoihin nähden. Tämä lienee koko aikajakson tärkein havainto: digitaalinen yrittäjyys antoi selviytymiskeinon niille, joilla oli ketteryyttä oppia, kokeilla ja soveltaa.

Digisiskona uskon, että jokaisella pienyrittäjällä on oikeus selkeään suuntaan, toimivaan näkyvyyteen ja työkaluihin, jotka eivät kuormita vaan kehittävät.

• Yrittäjyys on ollut poikkeuksellisen nopeiden muutosten kenttä.
• Palvelualat, ja erityisesti naisyrittäjät, ovat olleet kaikkein haavoittuvimpia.
• Digitaalisuus ja tekoäly ovat mahdollisuus, mutta vaativat tukea ja käytännönläheistä opastusta. Osaamiskuilun kasvu on aito uhka.
• Yrittäjyys on yhä useammin yksin tehtävää, mutta sen ei tarvitse olla yksinäistä.

Autan asiantuntijoita ja yrittäjiä rakentamaan aikaa kestäviä palveluita kuin rinnalla kulkeva sisko. Digisisko ei ole pomo tai auktoriteetti. Näen itseni rinnalla kulkevana kanssayrittäjä, joka auttaa löytämään sinulle luontevan tavan navigoida syvenevässä digiviidakossa.

Monelle suomalaiselle pienyrittäjälle riittää, että yritys elättää. Kasvun tavoittelu, kansainvälistyminen tai työntekijöiden palkkaaminen ei ole itseisarvo – eikä ihme, sillä riskit ovat kovat ja kannustimet ohuet.

Työnantajaksi ryhtyminen koetaan edelleen kuormittavaksi, eikä ilmapiiri rohkaise ottamaan isompaa loikkaa. Siksi meillä yrittäminen nähdään ennemmin itsensä työllistämisen muotona kuin kunnianhimoisena kasvupolkuna.

Yhä useampi aloittaa yrittämisen sivutoimisesti tai kevyesti kokeillen. Vaikka tämä on hyväkin asia, niin samalla tämä tarkoittaa ettei suuri osa yrityksistä ehdi koskaan edes kunnolla edes käynnistyä.

Tilastot kertovat karun totuuden: puolet uusista yrityksistä lopettaa viiden vuoden sisällä.

Suomalainen yrittää tänä päivänä usein yksin - omasta halustaan. Erityisesti koulutettujen asiantuntijoiden sekä nuorten keskuudessa jopa kolme neljästä yrittäjästä toimii ilman työntekijöitä. Toiminimi, kevytyrittäjyys tai freelancer-rooli mahdollistaa vapauden - ilman pomoa tai palkkalistoja.

Moni kokee, että yksin on helpompi hengittää. Ei tarvitse hoitaa henkilöstöasioita, lomia tai sairauspoissaoloja. Toki tässä vapaudessa on myös varjoja: yksinyrittäjä kantaa myös riskin yksin ja sairastuminen tai elämäntilanteen muutos voi pysäyttää koko koneen.

Uutena trendinä voidaan nähdä nyt hakeutuminen erilaisiin yhteisöihin, osuuskuntiin ja löyhiin verkostoihin. Tukea ja vertaistukea siis kaivataan, vaikka yrittäminen olisi yksinyrittäjyyttä.

Yrittäjyys ei kulje vakailla radoilla. Pandemia, sota, inflaatio, verouudistukset – kaikki nämä ovat muuttaneet pelikenttää nopeasti.

Osaamis- ja resurssivaatimukset kasvavat yrittäjälläkin. Pitää tänä päivänä olla ketterä, kekseliäs ja valmis muokkaamaan toimintaansa - jopa monta kertaa vuodessa.

Joustavimmat yritykset selvisivät parhaiten turbulenssista: verkkokaupat, digivalmennukset, etäpalvelut, sisältöbisnekset. Digitaalisessa liiketoiminnassa rajoitteet eivät olleet niin tiukkoja ja kehittyminen on ketterämpää.

Samaan aikaan moni yrittäjä koki tilanteen kuormittavana: sääntely kiristyi, kustannukset nousivat ja puskureita ei ollut enää jäljellä. Väsymys, epävarmuus ja yksin pärjäämisen paine näkyivät gallupeissa.

Moni yksinyrittäjä mietti jo lopettamista.

Yhä useampi yksinyrittäjä toimii alustoilla: Etsyssä, Upworkissa, Woltissa, Uberissa tai Fiverrissä. Alustat tuovat näkyvyyttä ja ehkä asiakkaitakin.

Samalla alustat sitovat yrittäjän osaksi isompaa koneistoa, jossa säännöt tulevat ylhäältä annettuna ja vaativat liiketoiminnan sopeuttamista. Alustojen logiikka ei aina ole yrittäjän puolella ja komissiot syövät katteita.

Yrittäjien väliset verkostot ovat nousseet uuteen arvoon. Facebook-ryhmät, alueelliset yhteisöt, ammattiliittojen uudet verkostot – kaikki nämä tarjoavat vertaistukea, kokemusten jakoa ja näkemystä.

Digisiskon silmin katsottuna pienyrittäjyys kaipaa nyt enemmän selkeyttä kuin koskaan. Suunnitelmia ja toteutuksia, ei kaavioita ja teoriaa. Käytännön tukea ja toteutuksia, ei vain neuvoja ja visioita.

• Yrittäjyys on yhä useammalle itsensä työllistämistä, ei kasvun tavoittelua.
• Yksinyrittäjyys on yleisin tapa yrittää, ei poikkeus.
• Epävarmuus on uusi normaali. Selviytymiskeinot ja ketterät toimintamallit ratkaisevat.
• Naisvaltaisten alojen asema on rakenteellisesti heikompi.
• Teknologia ja yhteisöt voivat nostaa ja turvata, mutta ne voivat myös murtaa yrityksen ja yrittäjän.

Suomalaisessa yrittäjyydessä ei ole kyse kasvusta kasvun vuoksi vaan vapaudesta toimia itsenäisesti oman elämänsä hyväksi. Suomalainen haluaa yrittää omalla tavallaan, kestävästi ja mielekkäästi.

Jos yrittäjyys on sinulle elämäntyyli, tiedätkin tämän jo.

Pienyrittäjyyden tulevaisuus Suomessa voi piirtyä kolmen mahdollisen skenaarion kautta: pessimistinen, nykytrendiin nojaava ja optimistinen. Näihin kaikkiin vaikuttavat samat isommat ilmiöt kuten maailmantalous, teknologian kehitys sekä se, millainen asenneilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan Suomessa vallitsee.

Yrittäjä, mihin sinä uskot?

Mitä jos talous ei lähde kunnolla nousuun?

Ehkä tulee uusi shokki, kuten geopoliittinen kriisi tai finanssimarkkinoiden ongelma, ja talous jää polkemaan paikoilleen? Ehkä kuluttajat varovat rahankäyttöä ja pienyrittäjän ahdinko syvenee. Mitä jos konkurssien määrä pysyy korkealla ja yritystoimintaa lopetetaan jopa 30 000 yrityksen vuositahtia?

Pessimistisessä skeaariossa monet yksinyrittäjät vaihtavat yrittäjyyden palkkatyön - tai jopa työttömyyden vakauteen.

Velkaiset alat kuten ravintolat ja matkailu ovat erityisen haavoittuvia korkotason vuoksi. Rakennusalan mahdollinen syvempi lama vaikuttaisi laajasti myös muihin toimialoihin, kuten sisustajiin, asentajiin, suunnittelijoihin.

Naisyrittäjien osuus jatkaisi laskuaan ja voisi painua jopa 30 prosentin tasolle. Moni lupaava naisyrittäjä ei lähtisi yrittäjäksi, koska riskit tuntuvat liian suurilta eikä tukiverkkoja ja turvaa ole tarjolla. Työnantajayrittäjien määrä jatkaisi supistumista, haastaen koko työllisyyden – ovathan mikroyritykset yhä merkittävä työllistäjä Suomessa.

Tässä tulevaisuudessa myös teknologian kehitys voi kääntyä pienyrittäjää vastaan. Tekoälyratkaisut saattavat syrjäyttää pieniä palveluntarjoajia esimerkiksi kirjanpidossa tai asiantuntijaneuvonnassa.

Jos yksinyrittäjät eivät saa tukea teknologian hyödyntämiseen, osa heistä jää kilpailun ulkopuolelle. Samalla yrittäjyys saattaa menettää vetovoimaansa nuorten silmissä.

Mitä jos talous lähtee elpymään vähitellen?

Mitä jos inflaatio taittuu, korot tasaantuvat ja kuluttajien luottamus paranee? Mitä jos yritysten perustaminen Suomessa pysyy vahvuutena ja yritystoiminnan lopettamiset ja konkurssien määrä kääntyvät laskuun?

Uusien yritysten määrä voisi asettua noin 40 000 vuositasolle, mikä voisi riittää korvaamaan poistuman - ehkä jopa tuomaan pientä nettokasvua. Yrittäjien kokonaismäärä voisi palautua noin 320 000 tasolle vuoteen 2028 mennessä.

Kasvu todennäköisesti kohdistuisi niihin toimialoihin, jotka osuvat ajan isoihin tarpeisiin: vihreään siirtymään, terveys- ja hyvinvointipalveluihin sekä digitaaliseen liiketoimintaan. Pienet asennus- ja konsulttiyritykset, senioripalveluiden tarjoajat ja uudet verkkokaupan muodot voivat kukoistaa.

Verkkoalustat ja etäpalvelut tekisivät kansainvälisestä kaupasta saavutettavampaa, tukien pienten asiantuntijayritysten kansainvälistymistä sekä osaamisen tuotteistamista ja vientiä. Mikroeksportin yleistyessä yhä useampi asiantuntija voi palvella kansainvälistä asiakasta Suomesta käsin, vaikka suuryritykseksi ei tähdättäisikään.

Naisyrittäjien osuus vakiintuisi tai voisi kääntyä jopa nousuun, jos yrittäjyyttä tukevat ohjelmat onnistuvat. Jos suunta säilyisi myönteisenä, ehkä vuoden 2028 kohdalla naisten osuus yrittäjistä voisi jälleen olla 34–35 prosenttia.

Yksinyrittäjyys pysyisi valtavirran mallina, mutta raja palkkatyön ja yrittäjyyden välillä todennäköisesti hämärtyisi entisestään. Sivutoiminen yrittäjyys yleistyy, ja monilla on useita tulonlähteitä. Tämä pakottaa yhteiskunnan verotuksen ja sosiaaliturvan mukautumaan monimuotoisiin työn malleihin.

Koska ei ole yhtä ainoaa tulevaisuutta, voin vain arvailla, luottaa ja uskoa. Niin - ja varautua parhaansa mukaan.

Ehkä Suomi etenee kohti jotain perusskenaarion ja optimistisen välimuotoa, jos suurempia kriisejä ei iske. Teknologia, erityisesti tekoäly, voi muuttaa pelikentän odottamattomalla tavalla ja nopeastikin.

Näkymät ovat paremmat pienyrittäjillä, jotka onnistuvat asemoitumaan vihreään siirtymään, hyvinvointiin tai digitaalisiin palveluihin. Voisivatko esimerkiksi sähköautojen huolto, verkkopohjaiset joogatunnit tai vaikkapa meditaatiovalmennus voivat olla seuraavan aallon yleistyviä ja vakaita palveluita.

Yksinyrittäjyys ei tule katoamaan, mutta se muuttuu. Sukupolvet vaihtuvat. Diginatiivit rakentavat yrityksiä toisin kuin aiemmat sukupolvet.

Millaista ilmapiiriä, tukea ja esimerkkejä rakennamme nyt? Vaikka palkkatyön turvallisuus houkuttelee, voi yrittäjyydestä tulla houkutteleva vaihtoehto, jos se nähdään yksilöllisenä mahdollisuutena.

Pienet yritykset ovat luontaisesti herkkiä talouden liikkeille. Taantuma, kulutuksen hidastuminen ja investointien tyrehtyminen iskevät erityisesti niihin, joilla ei ole puskureita. Korkojen nousu nostaa rahoituksen kustannuksia, inflaatio syö asiakkaiden ostovoimaa ja nostaa hankintakuluja.

Taloustilanteen pysyessä kireänä, monet pienyritykset joutuvat supistamaan tai lopettamaan. Valuuttakurssien heilahtelut vaikuttavat etenkin pieniin verkkokauppoihin, jotka myyvät ulkomaille tai ostavat tuotteita euroalueen ulkopuolelta.

Näihin ei pienyrittäjällä ole mahdollista vaikuttaa. Yrittäjyys on sopeutettava näihin ulkoisiin riskeihin.

Pienyrittäjä kilpailee nykyisin usein samoilla kentillä kuin isot kansainväliset toimijat. Alustataloudessa algoritmit ja komissiot määrittävät näkyvyyden ja katteen.

Jos globaali kilpailija tai iso ketju tuo palvelunsa samoille markkinoille, pienyrittäjän markkina voi kadota nopeasti. Kilpailun kiristyessä esimerkiksi isot kauppaketjut voivat tarjota myös kuntosali- ja kauneuspalveluja, astuen näin entisille pienyrittäjien alueille.

Kuluttajakäyttäytyminen voi muuttua mediavirran mukana nopeasti ja trendien hiipuminen voi viedä koko asiakaskunnan. Rakenteelliset muutokset, kuten liikkumisen sähköistyminen tai maaseudun autioituminen, voivat muuttaa kysyntää pysyvästi.

Vaikka teknologia tarjoaa mahdollisuuksia, se tuo myös riskejä. Kyberuhat, tietomurrot ja huijaukset voivat lamaannuttaa pienyrityksen toiminnan.

Digitalisaation edellyttämä osaaminen jakaa kenttää. Kaikki eivät pysy mukana verkkokaupan, tekoälyn tai sosiaalisen median kehityksessä.

Automaatio ja tekoäly uhkaavat syrjäyttää osan pienistä palveluista. Esimerkiksi käännöstyöt, kirjanpito tai graafinen suunnittelu voidaan pian pitkälti automatisoida.

Investoinnit uuteen teknologiaan voivat olla merkittävä resurssiriski, jos ostettu työkalu ei palvelekaan tai hankittu osaaminen vanhenee nopeasti.

Yksinyrittäjä on yrityksensä ydin. Sairastuminen, uupumus tai perhetilanteen muutos voi pysäyttää koko toiminnan. Monilla ei ole varahenkilöitä, eikä tukiverkkoa.

Samalla osaavan työvoiman saatavuus on haastavaa erityisesti käsityöaloilla sekä erikoisosaamista vaativissa tehtävissä. Taloudelliset puskurit pienyrittäjillä ovat usein ohuita. Yksi isompi menoerä tai äkillinen liikevaihdon notkahdus voi ajaa yrityksen vaikeuksiin.

Konkurssi ei useinkaan johdu huonosta ideasta vaan siitä, ettei ollut varaa odottaa parempia aikoja. Riskienhallinnan puute ja yleinen varautumattomuus yllätyksiin, ovat edelleen yleisiä suoamalaisessa yrittäjyydessä.

Pienyrittäjän maine on hauras. Yksi huono arvio netissä tai someraivo voi romuttaa asiakasvirran. Asiakkaat vertaavat, googlaavat ja jakavat kokemuksia.

Globaalit trendit, sesongit ja tapahtumat maailmalla heiluttavat kysyntää ennakoimattomasti. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailuun tai kuluttajien arvoihin voivat muuttaa ostokäyttäytymistä pysyvästi. Sään ääri-ilmiöt tai pandemiat voivat vaikuttaa paikallisten palveluiden käyttöön jopa yhdessä päivässä.

Mistä apua yksinyrittäjälle, kun oma aika, raha ja osaaminen ovat rajalliset? Nämä Digisiskon suositukset ovat askelmerkkejä vahvempaan ja kestävämpään yrittäjyyteen. Kun pienyrittäjä toimii suunnitelmallisesti, verkostoituneesti ja itsestään huolta pitäen, syntyy perustaa, joka kestää yllättävätkin iskut. Pienuus ei ole heikkous – se on ketteryyttä, omistautumista ja mahdollisuus tehdä asioita omalla tavalla.

Digitaalisuus ei ole enää valinnainen – se on elinehto. Pienyrittäjän kannattaa rakentaa liiketoimintaan vähintään yksi digitaalinen ulottuvuus: verkkokauppa, sähköinen ajanvaraus, somekanava, digituote tai online-palvelu. Tämä lisää resilienssiä, laajentaa asiakaskuntaa ja tuo skaalautuvuutta. Tekoälytyökalut, kuten ChatGPT, voivat olla arjen apuna markkinoinnissa ja sisällöntuotannossa. Pienelläkin budjetilla voi saada aikaan paljon, jos oppii hyödyntämään generatiivista tekoälyä. Julkisen sektorin tulisi tarjota tähän maksuttomia koulutuksia ja tukea digi-infran kehitykseen.

Yrittäjä ei saa jäädä yksin, vaikka tekisi työn yksin. Yhteistyö, verkostot ja kumppanuudet tuovat voimaa, näkyvyyttä ja oppia. Etsi yrittäjäkollegoita, osallistu tapahtumiin ja rakenna yhteisiä tarjouksia. Löyhät tiimit ja klusterimallit sopivat mikroyrittäjille hyvin: yksi hoitaa markkinoinnin, toinen tuotannon, kolmas asiakaspalvelun. Yhteiset tilat, pop-up-myymälät tai kampanjat voivat madaltaa kustannuksia ja lisätä näkyvyyttä. Julkisten toimijoiden kannattaa tukea tällaisia yhteisrakenteita, erityisesti naisvaltaisilla palvelualoilla.

Asiantuntemus ei yksin riitä – sitä pitää osata myydä. Pienyrittäjän on tärkeä vahvistaa osaamistaan liiketoiminnan, hinnoittelun ja kannattavuuden osalta. Suosittelemme säännöllistä kouluttautumista ja mentorointia. Laadi selkeä suunnitelma yrityksen tavoitteista ja seuraa niitä. Panosta kehittämiseen, älä jää vain päivittäisen tekemisen pyörään. Kokeile rohkeasti uusia tuotteita ja palvelumalleja, ja opi asiakaspalautteesta. Kysy apua, vertaisilta tai ammattilaisilta – yksin ei tarvitse keksiä kaikkea.

Kotimaan kysyntä ei riitä kaikille – digitaaliset työkalut mahdollistavat kansainvälistymisen myös yksinyrittäjälle. Tunnista niche ja etsi sille markkina ulkomailta: verkkokauppa, etäpalvelu tai yhteistyökumppani voivat avata ovia. EU on täynnä mahdollisuuksia, ja kielimuuri on harvoin este. Business Finlandin ja kauppakamarien tukipalvelut kannattaa hyödyntää myös mikroyrityksille. Myynti ulkomaille ei tarkoita heti miljoonaluokan vientiä – pienikin myynti voi tuoda merkittävän lisätulon. Aloita pienesti, mutta ajattele rohkeasti.

Yrittäjän jaksaminen ja yrityksen talous kulkevat käsi kädessä. Rakenna arkeesi palautumisen rakenteita: loma, lepo, vertaistuki. Huolehdi vakuutuksista ja realistisesta YEL-työtulosta. Pidä kulut kurissa ja kassassa puskuria. Seuraa tunnuslukuja ja reagoi ajoissa. Hyödynnä automaatiota ja ulkoistuksia niin, että oma työpanos ei ole jatkuvasti veitsenterällä. Yrityksen talous ei saa roikkua toivon varassa – sen pitää olla tiedolla ohjattua.

Yleisratkaisu ei usein toimi. Erikoistuminen, persoonallinen näkökulma ja tietyn asiakasryhmän syvällinen ymmärrys tuovat kilpailuetua. Tutki, mihin asiakkaasi oikeasti tarvitsevat ratkaisua, ja vastaa siihen tavalla, jota muut eivät vielä tarjoa. Erikoistumalla voit myös pyytää parempaa hintaa, rakentaa uskollisen asiakaskunnan ja erottua selkeästi kilpailijoista. Kokeile, testaa ja seuraa dataa – pienillä askeleilla voi syntyä iso muutos.

Vahva brändi suojaa epävarmuudessa. Ihmiset ostavat sinulta, jos he tunnistavat sinut ja luottavat sinuun. Kerro, kuka olet ja miksi teet tätä – tarinasi on vahvuus. Ole läsnä asiakkaan arjessa: sähköpostissa, somessa, tapahtumissa. Panosta asiakaskokemukseen ja pyydä suosituksia näkyville. Pidä kiinni nykyisistä asiakkaista – heidän kauttaan tulee uusia. Brändin rakentaminen vie aikaa, mutta on pitkällä aikavälillä kannattavin sijoitus.

Yrittäjänä sinä päätät, onko tämä paras vai paskin vinkki yrittäjyyteen. Päätät, millaiseksi rakennat arjen, bisneksen, brändin ja suunnan. Ulkopuoliset palvelut ja tuet voivat antaa vauhtia, mutta kukaan ei rakenna kestävää liiketoimintaa puolestasi. Onneksi sinun ei tarvitse odottaa lupaa tai täydellistä hetkeä – voit aloittaa heti. Tässä konkreettisia keinoja, joihin voit tarttua jo tänään.

Yrittäjyys ei vaadi täydellistä suunnitelmaa alussa, mutta suunta on hyvä olla. Hae sparrausta, pyydä palautetta, käy kysymässä neuvontaa. Se on sinun oikeus. Starttiraha, liiketoimintasuunnitelman hiominen tai sopimusneuvonta – kaikki ovat työkaluja, ei esteitä. Älä jää yksin ihmettelemään, kun voit kysyä. Kaikki isot jutut alkavat yhdestä rohkeasta liikkeestä.

Rahoitus ei ole tarkoitettu vain muille. Opettele kysymään rahaa, käyttämään rahaa ja rakentamaan yritys, joka ei horju ensimmäisestä vastatuulesta. Pienet tuet, mikrolainat ja apurahat voivat olla juuri se vipu, jolla viet ideasi seuraavalle tasolle. Sinulla on lupa hakea. Lupa valmistautua, suunnitella ja kasvaa.

Tulevaisuus ei kysy, oletko valmis – se tapahtuu. Siksi oppiminen on paras strategiasi. Et tarvitse toista tutkintoa, vaan käytännön taitoja: hinnoittelu, digitaalinen markkinointi, tekoälyn hyödyntäminen. Valitse yksi taito, jonka opettelet tänä vuonna. Tee se osa yrityksesi kehitystä. Älä odota täydellistä aikaa – aloita pienestä, nyt.

Yrittäjyys ei ole sprintti. Se on oma rytmi, jonka sinä saat luoda. Pidä huolta siitä, että jaksat. Aikatauluta lepo, järjestä tauko, rakenna ympärille tukea. Hae apua ajoissa – se ei ole heikkoutta, vaan vastuunkantoa. Sinä olet yrityksesi tärkein resurssi. Jos kaadut, kaikki kaatuu. Älä odota uupumusta – rakenna toimiva arki ennen sitä.

Tarvitsetko toimitilaa, vai voisitko aloittaa keittiön pöydältä? Tarvitsetko logistiikkaa, vai voisitko tehdä yhteistyötä toisten kanssa? Yrittäjyys ei ole yksin puurtamista. Katso ympärillesi – löytyykö yhteisöllinen tila, pop-up-mahdollisuus tai varasto muiden kanssa jaettavaksi? Pienikin ratkaisu voi vapauttaa ison määrän energiaa.

Mentori ei tee puolestasi, mutta voi näyttää, mitä kannattaa kokeilla. Rohkaise, kun mietit luovuttamista. Sparraa, kun et näe eteenpäin. Sinulla on oikeus hakea seuraa, etsiä saman tien kulkijoita ja oppia heiltä. Yrittäjät inspiroivat toisiaan – ei ole liian pientä kysymystä tai liian myöhäistä kääntyä oikeaan suuntaan.

Maailma ei löydä sinua, jos pysyt piilossa. Markkinointi ei ole pelkkää mainontaa – se on näkyväksi tulemista. Kerro, mitä teet. Käytä aikaa asiakassuhteiden rakentamiseen. Testaa. Kysy palautetta. Ole olemassa. Pienyrittäjän valtti on persoona ja aitous – hyödynnä se. Yksi tyytyväinen asiakas voi tuoda sinulle seuraavan. Älä odota täydellisyyttä – aloita sillä, mitä sinulla on.

Selkeytä arkea. Yksi taulukko voi pelastaa sinut veroilmoituksessa. Yksi muistilista voi säästää viikkoja. Etsi ratkaisuja, jotka vapauttavat kapasiteettiasi. Tee järjestelmistä yksinkertaisia. Käytä aikaa kerran, säästä viisi kertaa. Älä rakenna toimintaa, joka kuluttaa sinut loppuun. Rakenna se niin, että jaksat.

Sinun ei tarvitse rakentaa isoa, mutta voit rakentaa kestävää. Et tarvitse kaikkea heti, mutta voit tehdä pieniä päätöksiä, jotka kantavat pitkälle. Yrityksesi voi olla yksin, mutta se ei tarkoita, että olisit yksin. Sinun ei tarvitse tehdä kuten muut. Tee niin kuin sinä haluat elää – sellainen yrittäjyys kestää.

Digisisko kulkee vierellä, mutta sinä rakennat suunnan. Ei siksi, että joku tulisi pelastamaan – vaan siksi, että sinä rakennat yrittäjyytesi niin vahvaksi, ettei tarvitsekaan.

Digisisko auttaa, kun kaipaat selkeyttä, suuntaa tai käytännön apua. Me tunnemme pienyrittäjän arjen. Tiedämme, miltä tuntuu tehdä kaikki itse. Siksi tarjoamme juuri sitä tukea, mitä tarvitset kasvaaksesi.

Autamme sanoittamaan palvelusi selkeästi ja houkuttelevasti. Luomme sinulle brändin, joka jää mieleen. Suunnittelemme ja toteutamme verkkosivut ja digituotteet. Teemme puolestasi markkinointia, sisältöjä ja kampanjoita. Tarjoamme valmennuksia, jotka vievät sinua eteenpäin heti.

Digisiskon kautta saat apua ilman turhaa säätöä. Voit keskittyä omaan osaamiseesi – me hoidamme näkyvyyden ja kehitystyön. Mukana kulkee selkeä suunnitelma ja yrittäjälähtöinen ote. Tämä on sinun kasvusi kumppani.